Joka keväinen kohkaaminen veneiden laitosta alkaa vuosi vuodelta aikaisemmin. Tuskin on saatu paatti ylös ja meri jäähän, kun aletaankin jo kevättöihin. Ehkä jäät lähtee sillä lailla nopeammin? Yhtä kaikki maalis-huhtikuun viikonloput vietetään pääasiassa veneen alla sormet tunnottomina ja nenä punaisena. Viisitoista vaatekerrosta kuorrutetaan biltemahaalarilla, jonka jälkeen on tosi ketterä olo. Siitä sitten viisi tuntia kiipeillään tikkailla edestakaisin hiomassa kylkiä ja kontataan kölin alla maalitelan kanssa. Kalliit maalit ja vahat jähmettyvät purkkeihin ja hiomakoneesta loppuu lämpö samaa tahtia apunaisen kanssa.
 |
Styyra vai paara? Ei hätää, nyt sen
muistaa kun toinen puoli pohjasta on sininen ja toinen punainen;)
|
 |
Luojan kiitos downshiftattiin ja puunattavaa
on nykyisin puolet vähemmän!
|
 |
| Tämäkin saippuakuppi vielä.... |
 |
| Kevään paras sunnuntaiaamu:) |
Mutta veneilyhän on hauska yhteinen harrastus(?) ja kaikki kärsimykset korvaa kipparin vilpitön riemu, kun paatit saadaan taas kerran tuupattua vesille. Ehkä tänäkin kesänä tulee se yksi päivä, kun voi purjehtia ilman pipoa. Sitä odotellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti